Tarkastelen kirjoituksessa aikaisemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta sitä, millaisena koulu käytäntöineen näyttäytyy sukupuoli- ja kulttuuritietoisen ohjauksen ja opetuksen näkökulmasta, sekä mitä toimintaehdotuksia kirjallisuudessa esitetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Tekstissä käytetty kirjallisuus on valittu tietokantahakujen tulosten perusteella. Sukupuolta ja kulttuuritaustaa koulun kontekstissa on tutkittu paljolti kasvatustieteellisistä näkökulmista, vaikka myös sosiologia, psykologia, sosiaalipsykologia ja nuorisotutkimus ovat edustettuina tieteenaloina.
Stereotypiat koulun arjessa
Kirjallisuuden perusteella vaikuttaa siltä, että päällisin puolin ja virallisen puheen tasolla koulun käytännöt pyrkivät olemaan sukupuolineutraaleja ja korostamaan oppilaiden ja opiskelijoiden yksilöllisyyttä. Silti useat laadullisiin aineistoihin pohjaavat tutkimukset toistavat havaintoja neutraaliuden mahdottomuudesta: perinteisiä sukupuoliroolistereotypioita ylläpidetään ja uusinnetaan esimerkiksi opinto-ohjauksessa (Juutilainen 2002; 2007; Lappalainen ym. 2010; 2013) ja aineenopetustunneilla (Kokko 2007; 2012; Kankkunen 2004; Berg 2010, Palmu 2003) sekä muutoin koulun tilojen, kontrollin ja ajan järjestyksissä (Yliraudanjoki 2010; Westman 2015). Koulun käytännöissä tyttöjen ja poikien sukupuoli muotoutuu toiminnallisella tasolla elettynä sukupuolierona esimerkiksi liikuntatunnilla, kun oletetaan, että kaikilla tytöillä on kaunoluistimet ja pojilla hokkarit, tai kun poika kuvailee äidinkielen ainekirjoituksessa tunteita saaden kirjoituksesta kehuja opettajalta samaan aikaan tyttöjen tunnekirjoitusten jäädessä vaille huomiota (Berg 2010; Palmu 2013).
Stereotyyppiset käsitykset sukupuolista yltävät myös opettajiin. Esimerkiksi liikunnanopettajat arvottivat miespuolisen liikuntaa opettavan henkilön kompetenssin korkeammaksi kuin naispuolisen henkilön. Mieskehoon liitettiin perinteisen maskuliinisia määreitä, kuten ”voimakkuus”, joka osaltaan arvotti mieskehon korkeammalle naiskehoon nähden (Berg & Lahelma 2010). Sirpa Lappalaisen ja kumppaneiden (2012) analyysi osoitti, että ammatillisen koulutuksen opettajat tuottavat dikotomisia ja hierarkkisia käsityksiä miehistä ja naisista opettajina näennäisestä sukupuolineutraaliudesta huolimatta. Sukupuolen perusteella vähemmistöasemassa olevat naisopettajat joutuivat jatkuvasti neuvottelemaan ja kamppailemaan saavuttaakseen työyhteisössä ammatillisen kompetenssin (mt.). Psykologian saralla tehty tilastollinen monimuuttujamallinnus osoitti niin ikään, että opettajien käsitykset nuorista oppilaina vaihtelivat systemaattisesti opettajan sekä nuoren sukupuolen mukaan. Tutkijat arvioivat, että tällainen systemaattinen vinouma voi vaikuttaa opettajien oppilaille antamiin kouluarvosanoihin perustein, jolla ei ole mitään tekemistä osaamisen tai suoritusten kanssa. (Mullola ym. 2011.)
Tarkemmin opinto-ohjauksen käytäntöjä tarkastelevat tutkimukset osoittavat, että peruskouluissa nuoria ohjataan sukupuolelleen tyypillisille aloille erityisesti silloin, kun todistuksen keskiarvo jää matalaksi. Tällaisen ohjausprosessin pohjalta tehdyn valinnan on huomattu kuitenkin johtavan herkästi keskeyttämiseen tai lopettamiseen. Toisaalta, vaikka oppilasta olisi kannustettu opinto-ohjauksessa tekemään sukupuolelleen epätyypillinen valinta, saattaa oppilaskulttuuri haastaa valinnan. Nuorten ei välttämättä ole helppoa tehdä valtavirrasta poikkeavia valintoja vertaisryhmän vahvan sosiaalisen kontrollin ulottuvissa. Samalla, kun opinto-ohjauksessa korostetaan nuoren yksilöllistä ja omaa valintaa, oman jutun löytämistä, toimivat sukupuolen, luokka-aseman, kulttuuritausta ja seksuaalisen suuntautumisen kaltaiset tekijät hiljaisena taustana sille, miten ja millaisille urapoluille ammattilaiset ohjaavat opiskelijoita (Lappalainen ym. 2010; 2013).
Heteronormatiivisuuden oletus
Tutkimuksista käy myös selväksi, että koulujen käytäntöjä hallitsee sukupuolistereotypioiden ohella vahva heteronormatiivisuuden oletus. Yhdenvertaisuuden, tasa-arvon, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden tavoitteet eivät toteutuneet, vaan väheksyntä ja kiusaaminen olivat yleisiä kokemuksia ei-heteroseksuaalisilla oppilailla ja opiskelijoilla. (Lehtonen 2009.) Myös heteronormatiivisen muotin ulkopuolelle jääville opettajille aiheutui tästä haittaa. Opettaja-lehden toteuttaman kyselyn mukaan useimmat opettajat eivät kokeneet, että seksuaalista suuntautumista tulisi käsitellä omassa työssään. Suurin osa opettajista toivoi myös, että ei-heteroseksuaaliset opettajat pitäisivät seksuaalisen suuntautumisensa omana tietonaan. He eivät myöskään kaivanneet seksuaalivähemmistöistä lisätietoa, vaikka oppilaat kokivat kiusaamista ja väheksyntää. (Lehtonen 2012.)
Kirjallisuudessa kuvataan myös koulun todellisuudessa vallitsevia henkilön alkuperään liittyviä stereotypioita. Tuula Kurki ym. (2012) osoittavat artikkelissaan, kuinka työmarkkinapolitiikassa ja koulutuksen käytännöissä vallitsevan integraatiopuheen kautta Suomeen muualta muuttaneet oppilaat kategorisoidaan ”ideaaleiksi hoivatyöntekijöiksi”. Siinä missä sukupuoliin liitetään stereotyyppisesti maskuliinisia tai feminiinisiä ominaisuuksia, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ”kulttuurin” ajatellaan liittyvän ”luontaisesti” hoivaamiseen. Lisäksi Kurki (2008) on tarkastellut koulutusvalintapuhetta ja toteaa, että monesti opettajat arvioivat oppilaiden koulutusmahdollisuuksia suhteessa oppilaan etniseen taustaan ja paikantavat nuorten koulutusmahdollisuuksia varsin suoraviivaisesti lähtömaan mukaan. (Kurki 2008; 2019.)
Stereotypioiden purkaminen ja uudelleen neuvottelu
Edellä kuvattu kirjallisuus maalaa pääpiirteissään kuvaa oletusten ja stereotypioiden hallitsemasta koulumaailman todellisuudesta. Oleellista on kuitenkin huomata, että ylläpitämisen ohella stereotypioita on myös mahdollista purkaa ja neuvotella uusiksi. Dikotomioiden ja hierarkioiden purkamiseen voidaan pyrkiä kohtaamalla vuorovaikutustilanteiden osapuolet dialogisesti neuvotellen. Esimerkiksi opinto-ohjauskeskustelussa ohjaajat ja ohjattavat tuovat tilanteeseen omat käsityksensä ja näkemyksensä mahdollisista tulevaisuuden vaihtoehdoista. Päivi-Katriina Juutilainen (2003; ks. myös 2007) kuvaa näitä tilanteita tarjouman käsitteellä: opiskelijan tarinat ovat tarjoumia ohjaajalle päästä kiinni opiskelijan maailmaan ja molempien osapuolien tarjoumat haastavat parhaimmillaan toista osapuolta tutkimaan omaa elämäänsä laaja-alaisesti ja monipuolisesti.
Kirjallisuudessa esitetyt toimintaehdotukset korostavat sitä, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisääminen koulumaailmassa edellyttää sukupuolentutkimuksen ja feministisen pedagogiikan kaltaisten oppiaineiden ja osaamistavoitteiden integroimista opettajien ja ohjaajien koulutukseen. Hyvät vuorovaikutustaidot, kuuntelu ja eläytymiskyky sekä teoreettinen tieto sukupuoleen kasvattamisesta ja kasvamisesta, sukupuolijärjestelmästä sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännöstä ovat sukupuoli- ja kulttuuritietoisen toiminnan edellytyksiä. Sukupuolittuneiden koulutusvalintojen purkamiseksi Sirpa Lappalainen ym. (2010) esittävät, että opinto-ohjauksen eetosta tulisi muuttaa oppilaan yksilöllistä valintaa korostavasta eetoksesta niin, että opinto-ohjaajan työelämään liittyvä asiantuntijuus tunnustetaan ja asiantuntijuuden hyödyntäminen valinnan teon tukena aletaan nähdä opinto-ohjauksen legitiiminä käytäntönä.
Tutkija Jenni Lahtinen, VTM, tohtorikoulutettava, Nuorisotutkimusverkosto, Helsingin yliopisto
Kirjoittaja työskentelee tutkijana Nuorisotutkimusverkostossa Potentiaali-hankkeessa, jossa kehitetään sukupuoli- ja kulttuuritietoisen ohjauksen toimintamallia opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Lisäksi Lahtinen on tohtoriopiskelija Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden tohtoriohjelmassa. Hänen väitöstutkimuksensa aihe on ammattiin opiskelevien nuorten ystävyydet ja yhteisöt.
Kirjallisuus
Berg, Päivi (2010) Ryhmärajoja ja hierarkioita: etnografinen tutkimus peruskoulun yläasteen liikunnanopetuksesta. Helsingin yliopisto.
Berg, Päivi & Lahelma, Elina (2010) Gendering processes in the field of physical education. Gender and Education 22 (1), 31–46.
Juutilainen, Päivi-Katriina (2003) Elämään vai sukupuoleen ohjausta? Tutkimus opinto-ohjauskeskustelun rakentumisesta prosessina. Joensuun yliopisto.
Juutilainen, Päivi-Katriina (2007) Sukupuoli lukion opinto-ohjauskeskusteluissa. Kasvatus 38 (2), 134–143.
Kankkunen, Tarja (2004) Tytöt, pojat ja ’erojen leikki’. Sukupuolen rakentuminen koulun kuvataideopetuksen arjessa. Taideteollinen korkeakoulu.
Kokko, Sirpa (2007) Käsityöt tyttöjen kasvatuksessa naisiksi. Joensuun yliopisto.
Kokko, Sirpa (2012) Learning crafts as practices of masculinity. Finnish male trainee teachers’ reflections and experiences. Gender and Education 24 (2), 177–193.
Kurki, Tuuli (2008) Sukupuolittuneita ja rodullistettuja koulutusreittejä. Maahanmuuttajataustaiset tytöt siirtymässä toisen asteen koulutuksiin. Nuorisotutkimus 26 (4), 26–51.
Kurki, Tuui & Brunila, Kristiina & Lahelma, Elina (2019) Constituting immigrant care workers through gendering and racializing practices in education. Nordic Journal pf Migration Research 9 (3), 329–345.
Lappalainen, Sirpa & Lahelma, Elina & Pehkonen, Leila & Isopahka-Bouret, Ulpukka (2012) Gender Neutralities, Dichotomies and Hidden Inequalities: Analysis of Vocational Teachers’ Reflections on Gender in the Profession. Vocations and Learning 5 (3), 297–311.
Lappalainen, Sirpa & Mietola, Reetta & Lahelma, Elina (2010) Hakemisen pakkoa, tiedonmuruja ja itseymmärrystä : nuorten koulutusvalinnat ja oppilaanohjaus. Nuorisotutkimus 28 (1), 39–55.
Lappalainen, Sirpa & Mietola, Reetta & Lahelma, Elina (2013) Gendered divisions on classed routes to vocational education. Gender and Education 25 (2), 185–205.
Lehtonen, Jukka (2009) Ei-heteroseksuaaliset nuoret, koulutuksen keskeyttäminen ja heteronormatiivisuus. Kasvatus 40 (5), 465–474.
Lehtonen, Jukka (2012) Opettajien käsityksiä seksuaalisuuden kirjosta. Nuorisotutkimus 30 (2), 21–32.
Mullola, Sari & Ravaja, Niklas & Lipsanen, Jari & Alatupa, Saija & Hintsanen, Mirka & Jokela, Markus & Keltikangas-Järvinen, Liisa (2012) Gender Differences in Teachers’ Perceptions of Students’ Temperament, Educational Competence, and Teachability. British Journal of Educational Psychology 82(2), 185–206.
Palmu, Tarja (2003) Sukupuolen rakentuminen koulun kulttuurisissa teksteissä. Helsingin yliopisto.
Westman, Anna-Liisa (2015) Ammatillinen korkeakouluopettajuus ja sukupuolitietoisuus. Tarinoita sukupuolesta, toimijuudesta ja pedagogisista käytännöistä. Joensuu: Karelia ammattikorkeakoulu.
Yliraudanjoki, Virpi (2010) Mikä luokaton lukio? Feministinen kouluetnografia luokattomuuden järjestyksissä. Lapin yliopisto.