Oletukset nuoren sukupuolesta, etnisestä, kulttuurisesta tai sosioekonomisesta taustasta vaikuttavat siihen, miten nuori kokee oppimisympäristön turvallisuuden ja millaisena nuoren koulutusmahdollisuudet nuorelle näyttäytyvät (1). Nuoren omat odotukset ja valmiudet sekoittuvat kuitenkin sosiaalisiin odotuksiin sekä vierauden ja toiseuden tunteisiin erilaisissa toimintaympäristöissä. Nämä tekijät yhdessä muokkaavat nuoren käsityksiä omista mahdollisuuksistaan. (2)
Potentiaali-hankkeessa lähdemme siitä havainnosta, että kodin, ystävien ja median lisäksi nuoren tekemiin päätöksiin jatko-opinnoista vaikuttavat myös koulusta ja ohjaajilta saatu tieto, esimerkit ja mielikuvat. Hankkeessa lähestymme koulutusvalintojen ja ammattialojen eriytymistä sekä ohjauksen kehittämistä sukupuoli- ja kulttuuritietoisesti. Sukupuolitietoisessa ohjauksessa ohjaaja tunnistaa yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme sukupuoliin liitetyt käsitykset ja oletukset ja tietää, miten ne tulisi ottaa huomioon ohjauksessa. (8) Kulttuuritietoisuus taas viittaa siihen, että ohjaaja osaa huomioida ohjaustilanteessa kulttuurin vaikutuksen niin ohjattavassa kuin itsessään. (7)
Sukupuolten moninaisuus on nuorten arkea, alttius syrjinnälle on silti suurta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2019 kouluterveyskyselyn tulosten mukaan 5-6 % yläkouluikäisistä sekä lukio- ja ammattikouluikäisistä lapsista ja nuorista kokee sukupuolensa oleva muu kuin syntymässä määritelty (väestötietojärjestelmään ilmoitettu) sukupuoli. Saman kouluterveyskyselyn mukaan nuoret, jotka eivät vastaa niitä normeja ja mielikuvia, joita sukupuoliin perinteisesti liitetään, ovat muita alttiimpia väkivallan ja syrjinnän kokemuksille sekä vanhempiensa torjunnalle. (3) Väkivallan uhka ja syrjintä oppilaitoksessa vaikuttaa nuoren hyvinvointiin ja siihen, millaisena tulevaisuuden vaihtoehdot nuorelle näyttäytyvät. Syrjintä lisää myös opintojen keskeyttämistä ja syrjäytymistä. Nuoret ovat hyvin valveutuneita ja elävät sukupuolten moninaisuutta todeksi – tietoa ja vertaisryhmiä haetaan usein netistä. Vaikka Suomen koulutusjärjestelmä ja ammattitaitoiset opettajat ovat maailman huippuluokkaa, kouluissa ei välttämättä ole riittäviä valmiuksia kohdata kaikkia nuoria ja tukea heidän kasvuaan.
Yhteisöjen ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta normit ovat keskeisiä toimintaa ohjaavia sääntöjä ja moraalikäsityksiä, mutta usein suhtaudumme sukupuoleen kyseenalaistamatta juurikaan ”tyttöihin” tai ”poikiin” liitettyjä käsityksiä. Erityisesti kasvatustyössä on tärkeää olla tietoinen siitä, millaisia asenteita, odotuksia ja malleja välitämme lapsille ja nuorille – ja mistä nämä asenteet ja mallit kumpuavat. Kapea käsitys sukupuolesta vaikuttaa rajaavasti nuoren koulutusvalintoihin ja aiheuttaa siten ammattialojen segregaatiota, joka on Suomessa hyvin voimakasta (10).
Sukupuolen moninaisuus ja sukupuoliroolien haastaminen ovat osa nuorten arkea, joten myös aikuisten on tärkeää kyetä näkemään perinteisten kapeiden sukupuolikäsitysten ulkopuolelle. Voisiko sukupuolen moninaisuus olla uusi normi?
Maahanmuuttotaustaisten nuorten kokemus koulusta on toinen kuin valtaväestöön kuuluvan nuoren
Maahanmuuttotaustaiset nuoret kohtaavat tutkimusten mukaan koulussa kansalliseen alkuperään, etnisyyteen, sukupuoleen ja sosiaaliluokkaan liittyviä ennakkoluuloja ja stereotypioita. Parhaimmillaan tunne kuulumisesta kouluun edistää etnisen identiteetin sovittamista koulutusodotuksiin ja -toiveisiin, kun taas syrjintä etnisen erilaisuuden perusteella jättää nuoreen arvet. (2)
Yhdeksännellä luokalla lähes neljäsosa nuorista kokee kiusaamista ja syrjintää. TRANSIT-tutkimuksen mukaan osuudet eivät juuri eroa valtaväestön (23 %) ja maahanmuuttotaustaisten (25 %) nuorten välillä. Toisella asteella erot sen sijaan kasvavat: valtaväestöön kuuluvista 6 prosenttia kokee kiusaamista, maahanmuuttotaustaisista 13 prosenttia. (2) Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn mukaan taas lähes puolet (47 %) ulkomailla syntyneistä peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista on kokenut kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla. Valtaväestöön kuuluvista nuorista kiusaamista koki neljäsosa (24 %). (3)
Vieraskielisille ja maahanmuuttotaustaisille nuorille pääsy toisen asteen koulutukseen on valtaväestöön kuuluviin nuoriin verrattuna hankalampaa. Maahanmuuttotaustaisista nuorista tulee hyväksytyksi lukioon selvästi harvempi kuin valtaväestön nuorista, kun taas ammatillisessa koulutuksessa maahanmuuttotaustaiset nuoret ovat yliedustettuja. Maahanmuuttotaustaiset nuoret hakevat valtaväestön nuoria huomattavasti useammin sosiaali-, terveys- ja liikunta-aloille ja harvemmin tekniikan ja liikenteen koulutusaloille. Lisäksi maahanmuuttotaustaisten nuorten opinnot usein pitkittyvät ja keskeytyvät ja polut korkeakoulutukseen ovat mutkikkaammat. (2)
Vaikka Suomen koulutusjärjestelmän ohjausmenettelyt ovat viime vuosikymmenten aikana monipuolistuneet, kaikkien oppilaiden odotetaan edelleen tekevän omien kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaisia yksilöllisiä valintoja (2). Ohjaajien suhtautuminen nuoren taustaan voi olla varovainen, koska tämän saatetaan katsoa vaarantavan nuoren yksilöllisen tilanteen huomioimista ja tasa-arvoista ohjausta. Kulttuurisen moninaisuuden ymmärtäminen ja huomioiminen on kuitenkin tärkeää nuorten ohjaustyössä. (4) Tunnistetaanko ohjauksessa myöskään riittävän hyvin eri taustaisten nuorten yksilöllisiä tarpeita ja potentiaalia?
Vanhempien sosioekonominen tausta on yhteydessä nuoren opintomenestykseen
Perhetaustan vaikutus lasten tulevaisuuteen on voimakas taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman periytymisen kautta. Vanhempien sosioekonominen asema, eli tulo- ja koulutustaso sekä ammattiasema, periytyy vahvasti erityisesti yhteiskunnan ääripäissä eli pieni- ja suurituloisimmilla, sillä keski- ja pienituloisilla on käytettävissään erilaiset resurssit. Resurssien puute johtaa siihen, että sosiaalisen liikkuvuuden mahdollisuudet hankaloituvat, kun taas hyväosaisilla etuoikeudet säilyvät. (5)
Vanhempien korkea sosioekonominen asema auttaa nuorten pärjäämistä koulussa, alhaisempi sosioekonominen tausta puolestaan heikentää nuoren mahdollisuuksia menestyä koulussa. Vuoden 2000 jälkeen koulunkäynnin aloittaneilla vanhempien tausta vaikuttaa yhä voimakkaammin nuoren opintomenestykseen. Varhaisemmilla ikäluokilla 1970-luvun peruskoulu-uudistus vähensi vanhempien koulutus- ja tulotason merkitystä nuoren koulumenestykseen, mutta 2000-luvun kehitys on päinvastainen. (6) Koulutuksen merkitys sosiaalisen uusintamisen, periytymisen ja liikkuvuuden väylänä on kiistaton. Siksi on tärkeää keskustella opinto-ohjauksen kentällä perheen ja vanhempien aseman vaikutuksesta nuoren valinnoissa.
Omien ennakkokäsitysten muuttaminen on ammattilaisellekin haastavaa
Yksittäiseen nuoreen voi vaikuttaa useammat erot samanaikaisesti: nuori voi esimerkiksi sekä kuulua sukupuolivähemmistöön että edustaa vähemmistökulttuuria. Vähemmistökulttuuriin kuuluminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että olisi muuttanut muualta Suomeen. Kategoriaan luetaan lisäksi esimerkiksi romanit, suomenruotsalaiset ja saamelaiset. Väestön koulutustasossa on systemaattista vaihtelua sen mukaan, kuuluuko henkilö esimerkiksi romaneihin tai onko henkilö muuttanut muualta Suomeen. Koulutustaso on yhteydessä sekä koulutuksen periytyvyyteen että koulujen sosiaalisiin ja kulttuurisiin rakenteisiin. (9)
Nuoren kannalta ei joka tapauksessa ole yhdentekevää, millaisia ihmisiä esiintyy esimerkiksi oppikirjojen sivuilla tai millaisia ihmisiä ohjaaja tai opettaja käyttää esimerkkeinä. Mitä sukupuolta henkilöt ovat, mikä heidän etninen taustansa on – entäpä mistä yhteiskuntaluokasta he näyttävät olevan? (1) Potentiaali-hankkeessa katsomme, että on itsessään tärkeää, että yhdessä luomme sellaista maailmaa, jossa eri taustoista ponnistaville nuorille avautuva maailma olisi mahdollisimman avoin.
Pyrimme hankkeen työntekijöinä tulemaan tietoisiksi myös itse omaa toimintaamme ohjaavista normeista ja parhaamme mukaan olemaan olettamatta asioita toisistamme. Olemme havainneet, että oletusten, asenteiden ja stereotypioiden tunnistaminen ja oman toiminnan muuttaminen ei tapahdu ainoastaan tietoa lisäämällä, vaan vaatii aktiivista työtä ja itsereflektointia. Hankkeen työtä tukemaan olemme koostaneet sanaston, joka toimii niin hankkeessa kehitettävien koulutusten kuin hanketyöntekijöiden oman oppimisen tukena. Olemme koonneet sivuille myös aiempien hankkeiden materiaaleja sukupuoli- ja kulttuuritietoisen ohjauksen hyvistä käytännöistä.
Kristiina Kemppainen, kehittämispäällikkö, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr
Lähteet
- Älä oleta – Normit nurin! (2013) SETA-julkaisuja 22. https://www.tasa-arvo.fi/documents/10181/34936/AlaOletaNormitNurin.pdf/a5aae854-8783-4277-908b-3a28f30842e8
- Jahnukainen M., Kalalahti M. & Kivirauma, J. (toim.) (2019). Oma paikka haussa – maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus. Gaudeamus 2019.
- Kouluterveyskyselyn tulospalvelu. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia. Viitattu 16.3.2020
- Tuononen, M. & Vanhalakka-Ruoho, M. (toim.) (2016). Ammatilliseen vai lukioon: nuorten suunnanottoja perheen kehystämänä. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Education, Humanities, and Theology No 14. Joensuu 2016. https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2081-2/urn_isbn_978-952-61-2081-2.pdf
- Sirniö, Outi (2019). Constrained life chances: Intergenerational transmission of income in Finland http://www.julkari.fi/handle/10024/131428
- Salmela-Aro, Katariina (2019). Vanhempien sosioekonominen tausta on yhteydessä nuorten opintomenestykseen. https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2019/vanhempien-sosioekonominen-tausta-on-yhteydessa-nuorten-opintomenestykseen/. Viitattu 16.3.2020
- Kotouttaminen.fi. Keskeiset käsitteet. https://kotouttaminen.fi/keskeiset-kasitteet. Viitattu 6.5.2020
- THL. Sukupuolitietoinen opetus ja ohjaus. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/sukupuolitietoinen-opetus-ja-ohjaus. Viitattu 6.5.2020
- Suomen romanifoorumi. Koulutus. https://www.romanifoorumi.fi/romanit-suomessa/romanien-yhteiskunnallinen-asema/koulutus/. Viitattu 6.5.2020.
- Saari, Juhani & Lahtinen, Jenni (2019) Koulutusvalintojen tilastollista tarkastelua. Teoksessa Jenni Lahtinen (toim.) “Mikä ois mun juttu” – Nuorten koulutusvalinnat sosialisaatiomaisemien kehyksissä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:68, 39-52.