Sanastoa

Tähän sanastoon on koottu syrjintään, sukupuoleen, antirasismiin ja maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä.  

Yleistä sanastoa

Normit 

Normit ovat yhteiskunnallisia oletuksia ja odotuksia siitä, mitä pidetään yleisesti hyväksyttävänä, “normaalina” tai ideaalina tietyssä tilanteessa tai asiayhteydessä. Normit voivat olla myös tiedostamattomia ja ne kytkeytyvät vallankäyttöön. (4)  

Erot 

Eron käsitteellä viitataan yksilöiden tai ryhmien välisiin eroihin ja siihen, miten tällaiset erot asettavat ihmisiä yhteiskunnassa eri tavoin eri paikkoihin. Sosiaalinen asemamme järjestyy hierarkkisesti esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisuuden, värin, iän, luokan, ruumiin muodon ja kyvykkyyden perusteella. Siinä, että yksilö asetetaan yhteiskunnallisesti eri asemiin eroihin perustuen, on kyse vallasta, mutta myös erojen yhteenkietoutumisesta. (4)  

Häirintä 

Häirintää on sellainen käyttäytyminen, jolla loukataan tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti henkilön ihmisarvoa siten, että luodaan kiellettyyn syrjintäperusteeseen liittyvä halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. (6)  

Syrjintä 

Syrjinnän edellytyksenä on, että henkilöä on kohdeltu vertailukelpoisessa tilanteessa huonommin kuin toisia nimenomaan yhden tai useamman henkilökohtaisen ominaisuuden takia. (6)  

Moniperusteinen syrjintä 

Moniperusteisella syrjinnällä tarkoitetaan syrjinnän kohteeksi joutumista kahden tai useamman eri ominaisuuden perusteella. Esimerkiksi vammainen romani saattaa tulla syrjityksi sekä vammaisuuden että etnisen alkuperänsä perusteella. (6) 

Sosioekonominen asema 

Sosioekonominen asema koostuu sekä hyvinvoinnin aineellisista voimavaroista että edellytyksistä, joita tarvitaan aineellisten voimavarojen hankkimiseen. Näitä aineellisia voimavaroja ovat tulot, omaisuus ja asumistaso. Niiden hankkimisen edellytyksiä ovat puolestaan koulutus, ammatti ja asema työelämässä. (3) 

Stereotyypittely 

Ihmisten luokittelua ryhmiin joidenkin ominaisuuksien perusteella, jotka ovat usein yliyleistäviä, epätarkkoja ja kielteisiä. (2) 

Sukupuoli-sanastoa 

Cis(sukupuoli) 

Ihminen, joka ei ole transihminen. Cissukupuolinen tai cisihminen on tyytyväinen syntymässä määriteltyyn sukupuoleensa ja elää sitä pääasiassa normien mukaisesti. (4) 

LHBTIQ+ 

Kirjainyhdistelmä viittaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin: lesbot, homot, biseksuaalit, transihmiset, intersukupuoliset ja queerit (+ viittaa muihin mahdollisiin kategorioihin, joihin nykyisin usein luetaan esimerkiksi aseksuaalit). (4) 

Intersukupuolisuus 

Intersukupuolisuus on synnynnäinen tila. Intersukupuolisia ihmisiä ei voi määritellä fyysisten ominaisuuksiensa, yleensä sukuelinten tai kromosomien, perusteella yksiselitteisesti naiseksi tai mieheksi. Intersukupuolisille määritellään syntymän yhteydessä juridinen sukupuoli, joka ei välttämättä vastaa henkilön myöhempää kokemusta sukupuolestaan. (4) 

Muunsukupuolisuus 

Muunsukupuolinen on henkilö, joka ei koe olevansa nainen tai mies, vaan esimerkiksi sukupuoleton, sukupuolirajat ylittävä, niiden ulkopuolella oleva tai monisukupuolinen. Osa muunsukupuolisista tarvitsee lääketieteellisiä korjaushoitoja, osa taas ei. (4) 

Sukupuoli 

Normatiivinen käsitys sukupuolesta on binaarinen, eli sukupuolia ajatellaan olevan vain kaksi: nainen ja mies. Yhä yleisemmin sukupuoli käsitetään kuitenkin spektrinä, joka sisältää erilaisia sukupuolten muunnelmia ja ilmentämistapoja. Sukupuolta voidaan tarkastella ja määritellä esimerkiksi biologisesti, sosiaalisesti, identiteettinä tai juridisesti. (4)  

Sukupuoli-identiteetti 

Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan henkilön kokemusta omasta sukupuolestaan. Usempien ihmisten sukupuoli-identiteetti vastaa heille syntymässä määriteltyä sukupuolta (ks. cissukupuolinen). Sukupuoli-identiteetti on kuitenkin aina yksilöllinen, eikä se välttämättä ole sama kuin henkilölle syntymässä määritelty sukupuoli tai rajaudu vain kahteen juridiseen sukupuoleen. 

Sukupuolen moninaisuus 

Se, miten koemme sukupuolemme, on monelta osin yksilöllinen. Osa ihmisistä kokee olevansa selvästi naisia tai miehiä, osa kokee olevansa molempia ja osan kokemus ei mahdu kahden sukupuolen kategoriaan ollenkaan. Vaikka sukupuolen moninaisuus yhdistetään usein sukupuolivähemmistöihin, sillä voi kuvaa jokaisen kokemusta omasta sukupuolestaan sekä ylipäänsä sukupuolen moninaisia ilmenemismuotoja yhteiskunnassa. (4) 

Sukupuolitietoinen opetus 

Sukupuolitietoinen opetus perustuu herkkyydelle tunnistaa yksilöllisyys ja persoonallisuus jokaisessa oppijassa. pyritään siihen, ettei oppilasta sosiaalisteta hänen ulkoiseen sukupuoleensa. Sukupuolitietoisessa opetuksessa tunnistetaan sukupuolittavia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä sekä kyseenalaistetaan ja puretaan niitä sukupuolten tasa-arvoa rakentaen. (7) 

Transsukupuolisuus 

Transsukupuolinen on henkilö, jonka sukupuoli ei vastaa hänelle syntymässä määriteltyä juridista sukupuolta. Monet transsukupuoliset haluavat sukupuolen korjaamiseen liittyviä lääketieteellisiä hoitoja, mutta eivät kaikki. Transsukupuolisen henkilön sukupuoli-identiteetti voi olla esimerkiksi mies, nainen tai muunsukupuolinen. Keskeistä on, että ihmisellä on oikeus määritellä itse sukupuoli-identiteettinsä ja tulla kohdelluksi kunnioittavasti. Esimerkiksi transtaustaista ihmistä ei tule puhutella transsukupuolisena, ellei hän itse halua niin tehtävän. (4) 

Antirasismiin ja maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä 

Antirasistinen 

Rasismin vastainen (ks. rasismi) (4)  

Etninen tausta 

Kuuluminen etniseen ryhmään. Etninen ryhmä on ihmisjoukko, jonka katsotaan olevan toisista erottuva kulttuuriperintönsä, uskontonsa, kielensä tai alkuperänsä takia. (1) 

Kulttuuritietoisuus 

Viranomainen osaa huomioida mm. viestinnässä ja asiakaskontaktissa kulttuurin vaikutuksen sekä asiakkaassa että itsessään. (1) 

Maahanmuuttaja  

Moninainen ryhmä, johon kuuluvat ovat lähtöisin monista eri maista ja kulttuuripiireistä, osa Suomea vastaavista ja osa taas Suomesta selvästi poikkeavista olosuhteista. (2)  

Maahanmuuttotaustainen nuori  

Alaikäinen nuori tai nuori aikuinen, jonka vanhemmista tai huoltajista vähintään toinen on syntynyt ulkomailla. Maahanmuuttotaustainen nuori voi olla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttaja (syntynyt itse ulkomailla) tai toisen sukupolven maahanmuuttaja (nuoren vanhemmista vähintään toinen on syntynyt ulkomailla). Huom. Käsite jättää ulkopuolelle Suomen vanhat etniset- ja kielivähemmistöt.  Käsitteitä käytetään tilastoinnissa, eivätkä ne välttämättä vastaa nuoren omaa kokemusta. (2)  

Rasismi 

Jonkun ihmisen tai ihmisryhmän arvottamista alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Rakentunut historiallisesti etenkin eugeniikan käsitteiden ja kolonialismin historian päälle. Rasismiin käsitteenä sisältyy oletus syrjivän ryhmän valta-asemasta suhteessa syrjittyyn ryhmään. (5) 

Rakenteellinen rasismi 

Lainsäädännön tai instituutioiden toiminnan synnyttämää rasismia. (2) 

Rodullistaminen 

Rodullistaminen tarkoittaa sitä, että ihmiseen liitetään esimerkiksi ihonvärin, uskonnon tai etnisen taustan takia tiettyjä oletuksia, stereotypioita ja ennakkoluuloja. (4)  

Valtaväestön nuori 

Syntyperäinen suomalainen, jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Huom. käsite sisältää valtakäsityksen. Vrt. kantaväestö, joka viittaa Suomen alkuperäiskansaan, saamelaisiin. (2) 

1. Kotouttaminen.fi. Keskeiset käsitteet. https://kotouttaminen.fi/keskeiset-kasitteet. Viitattu 6.5.2020 

2. Jahnukainen M., Kalalahti M. & Kivirauma, J. (toim.) (2019). Oma paikka haussa – maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus. Gaudeamus 2019. 

3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Eriarvoisuus. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus. Viitattu 6.5.2020 

4. Laukkanen, A., Miettinen, S., Elonheimo, A-M., Ojala, H. & Saresma, T. (toim.). Feministisen pedagogiikan ABC — Opas ohjaajille ja opettajille. Vastapaino 2018.  

5. Fem-R. Sanasto. http://www.fem-r.fi/sanasto/?fbclid=IwAR0WJzn2x11iBlHY0fAkF61F0R1cwklNJQ75e2Re2li7MU991TrrmLQ8xWs  

6. Syrjintä.fi. Mikä on syrjintää? https://www.syrjinta.fi/mika-on-syrjintaa-  

7. Opetushallitus. Sukupuolitietoinen opetus ja ohjaus. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/sukupuolitietoinen-opetus-ja-ohjaus