Sanastoa

Tähän sanastoon on koottu syrjintään, sukupuoleen, antirasismiin ja maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä.  

Yleistä sanastoa

Erot 

Eron käsitteellä viitataan yksilöiden tai ryhmien välisiin eroihin ja siihen, miten tällaiset erot asettavat ihmisiä yhteiskunnassa eri tavoin eri paikkoihin. Sosiaalinen asemamme järjestyy hierarkkisesti esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisuuden, värin, iän, luokan, ruumiin muodon ja kyvykkyyden perusteella. Siinä, että yksilö asetetaan yhteiskunnallisesti eri asemiin eroihin perustuen, on kyse vallasta, mutta myös erojen yhteenkietoutumisesta. (1)  

Häirintä 

Häirintää on sellainen käyttäytyminen, jolla loukataan tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti henkilön ihmisarvoa siten, että luodaan kiellettyyn syrjintäperusteeseen liittyvä halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Häirintä on lailla kiellettyä. (2)  

Intersektionaalisuus 

Intersektionaalisuus kuvaa sitä, miten ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat sukupuolen lisäksi monet eri tekijät (kuten yhteiskuntaluokka, ikä, alkuperä, seksuaalinen suuntautuminen) ja näiden yhdistelmät. Intersektionaalisuudesta voidaan puhua risteävinä tai leikkaavina eroina. Termillä voidaan kuvata sitä, miten epätasa-arvon monet muodot vaikuttavat usein toisiinsa. Sama henkilö voi kokea syrjintää useasta eri syystä, jolloin syrjinnän kokemukset kasautuvat. Esimerkiksi sukupuolesta tai etnisyydestä ei voida puhua toisistaan irrallisina, jos ne ovat osa ihmisen identiteettiä ja syrjinnän kokemusta. (3, 4)  

Moniperusteinen syrjintä 

Moniperusteisella syrjinnällä tarkoitetaan syrjinnän kohteeksi joutumista kahden tai useamman eri ominaisuuden perusteella. Esimerkiksi vammainen romani saattaa tulla syrjityksi sekä vammaisuuden että etnisen alkuperänsä perusteella. (2) 

Mikroaggressio

Tahaton ja huomaamaton vähemmistöryhmään tai sen edustajaan kohdistuva kommentti tai teko, joka vahvistaa tähän ryhmään liittyviä stereotypioita ja oletuksia. Joskus kehuiksi tarkoitetut kommentit voivat olla mikroaggressioita. Esimerkiksi kommentit kielitaidoista tai ulkonäöstä voidaan kokea loukkaavina ja kasautuvina, kuten ”Osaat yllättävän hyvin suomea”. (5) 

Normit 

Normit ovat yhteiskunnallisia oletuksia ja odotuksia siitä, mitä pidetään yleisesti hyväksyttävänä, “normaalina” tai ideaalina tietyssä tilanteessa tai asiayhteydessä. Normit voivat olla myös tiedostamattomia. Usein normit kytkeytyvät vallankäyttöön, sillä ”epänormaaleina” pidettyjä piirteitä pyritään piilottamaan tai väheksymään. (1)   

Saavutettavuus ja esteettömyys

Saavutettavuus tarkoittaa jonkin kohteen (esim. verkkosivujen ja oppimateriaalin) helppoa lähestyttävyyttä kaikille ihmisille. Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että tietoa on esitetty sellaisessa muodossa, johon vastaanottaja pääsee helposti käsiksi. Keskeistä on myös ymmärrettävyys, eli että tieto on selkeää ja helposti ymmärrettävää. (6) 

Esteettömyys tarkoittaa fyysisen ympäristön saavutettavuutta. Eli esimerkiksi sitä, että pyörätuolia käyttävät henkilöt pääsevät liikkumaan ilman esteitä. Esteettömyys mahdollistaa ihmisten mahdollisuuden sujuvaan osallistumiseen muun muassa työntekoon, harrastukseen, kulttuuriin ja opiskeluun. Esteettömyydessä ei ole kyse vain liikkumisen esteettömyydestä vaan siinä otetaan huomioon myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen ja ymmärtämiseen liittyvät asiat. (7) 

Sosioekonominen asema

Sosioekonominen asema kuvaa henkilön taloudellista varmuutta ja -turvaverkkoa. Sosioekonominen asema koostuu hyvinvoinnin aineellisista voimavaroista ja edellytyksistä, joita tarvitaan aineellisten voimavarojen hankkimiseen. Aineellisia voimavaroja ovat tulot, omaisuus ja asumistaso. Niiden hankkimisen edellytyksiä ovat puolestaan koulutus, ammatti ja asema työelämässä. Sosioekonominen asema on usein periytyvä, ja erityisesti nuoren kohdalla vanhempien tulot ja asema määrittelevät nuoren taloudellisen turvaverkon tilannetta. (8)  

Stereotyypittely

Ihmisten luokittelua ryhmiin joidenkin ominaisuuksien perusteella, jotka ovat usein yliyleistäviä, epätarkkoja ja kielteisiä. Esimerkki haitallisesta stereotypiasta on valheellinen väittämä, että naiset ovat miehiä tunteellisempia. (9)    

Sukupuolen mukainen segregaatio

Sukupuolen mukainen segregaatio työelämässä tarkoittaa sukupuolen mukaista työnjakoa eli töiden ja tehtävien jakautumista ”naisten töiksi” ja ”miesten töiksi”. Työmarkkinat ovat Suomessa voimakkaasti segregoituneet naisten ja miesten aloihin, toimiin ja ammatteihin. (10)    

Syrjintä

Syrjinnän edellytyksenä on, että henkilöä on kohdeltu vertailukelpoisessa tilanteessa huonommin kuin toisia nimenomaan yhden tai useamman henkilökohtaisen ominaisuuden takia. Syrjintä on yhdenvertaisuuslaissa kielletty. (2) 

Tasa-arvo

Tasa-arvolla tarkoitetaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä sekä sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän estämistä. (11)  

Vammaisuus ja ableismi

Vammaisuuden käsite on aina sidoksissa yhteisöön ja ympäristöön, jossa sitä käytetään.  

YK:n virallisen vammaissopimuksen määritelmä vammaisuudesta on:  

”Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.” 

Ableismi normittunutta vammattomuuden ihailua ja itsestään selvänä pitämistä. (13) 

Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan kaikkien ihmisten yhtäläisten mahdollisuuksien takaamista riippumatta iästä, etnisyydestä tai kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. (12) 

Sukupuoli-sanastoa 

Cis(sukupuoli) 

Cissukupuolisiksi ihmisiksi kutsutaan kaikkia, jotka eivät ole transihmisiä. Cissukupuolinen tai cis-ihminen on tyytyväinen syntymässä määriteltyyn sukupuoleensa ja elää sitä pääasiassa normien mukaisesti. Latinan etuliite cis- tarkoittaa ”tällä puolella” tai ”samalla puolella”, ja on vastakohta latinan trans -etuliitteelle. (1) 

Heteronormatiivisuus

Heteronormatiivisuus sisältää ajatuksen kaksijakoisesta sukupuolesta (että kaikki ovat miehiä ja naisia) ja että nämä kaksi sukupuolta ovat automaattisesti viehättyneitä toisistaan. Heteroseksuaalisuus nähdään “normaalina” ja kaikki muu “poikkeamana”. (14) 

LHBTIQ+  

Kirjainyhdistelmä viittaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin: lesbot, homot, biseksuaalit, transihmiset, intersukupuoliset ja queerit (+ viittaa muihin mahdollisiin kategorioihin, joihin nykyisin usein luetaan esimerkiksi aseksuaalit). (1)  

Intersukupuolisuus

Intersukupuolisuus on synnynnäinen tila. Intersukupuolisia ihmisiä ei voi määritellä fyysisten ominaisuuksiensa, yleensä sukuelinten tai kromosomien, perusteella yksiselitteisesti naiseksi tai mieheksi. Intersukupuolisille määritellään syntymän yhteydessä juridinen sukupuoli, joka ei välttämättä vastaa henkilön myöhempää kokemusta sukupuolestaan. (1)  

Muunsukupuolisuus

Muunsukupuolinen on henkilö, joka ei koe olevansa nainen tai mies, vaan esimerkiksi sukupuoleton, sukupuolirajat ylittävä, niiden ulkopuolella oleva tai monisukupuolinen. Osa muunsukupuolisista haluaa lääketieteellisiä korjaushoitoja, osa taas ei. Jokainen muunsukupuolinen ilmaisee ja määrittelee sukupuolensa omalla tavallaan. (1) 

Sukupuoli  

Normatiivinen käsitys sukupuolesta on binaarinen, eli sukupuolia ajatellaan olevan vain kaksi: nainen ja mies. Yhä yleisemmin sukupuoli käsitetään kuitenkin spektrinä, joka sisältää erilaisia sukupuolten muunnelmia ja ilmentämistapoja. Sukupuolta voidaan tarkastella ja määritellä esimerkiksi biologisesti, sosiaalisesti, identiteettinä tai juridisesti. (1)   

Sukupuoli-identiteetti

Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan henkilön kokemusta omasta sukupuolestaan. Useimpien ihmisten sukupuoli-identiteetti vastaa heille syntymässä määriteltyä sukupuolta. Sukupuoli-identiteetti on kuitenkin aina yksilöllinen, eikä se välttämättä ole sama kuin henkilölle syntymässä määrätty sukupuoli. Sukupuoli-identiteetti ei myöskään rajaudu vain kahteen sukupuoleen, ihminen esimerkiksi voi kokea olevansa muunsukupuolinen tai sukupuoleton. (14) 

Sukupuolen moninaisuus  

Se, miten koemme sukupuolemme, on monelta osin yksilöllinen. Osa ihmisistä kokee olevansa selvästi naisia tai miehiä, osa kokee olevansa molempia ja osan kokemus ei mahdu kahden sukupuolen kategoriaan ollenkaan. Vaikka sukupuolen moninaisuus yhdistetään usein sukupuolivähemmistöihin, sillä voidaan kuvata jokaisen kokemusta omasta sukupuolestaan. On olemassa erilaisia miehiä, naisia ja muunsukupuolisia henkilöitä. (1) 

Sukupuolitietoinen opetus  

Sukupuolitietoinen opetus perustuu herkkyydelle tunnistaa yksilöllisyys ja persoonallisuus jokaisessa oppijassa. Sukupuolitietoisessa opetuksessa tunnistetaan sukupuolittavia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä sekä kyseenalaistetaan ja puretaan niitä sukupuolten tasa-arvoa rakentaen. Sukupuolitietoisessa opetuksessa pyritään siihen, että jokainen kohdataan yksilönä, ja oppilaan omaa sukupuoli-identiteettiä kunnioittaen. (15) 

Transsukupuolisuus   

Transsukupuolinen on henkilö, jonka sukupuoli ei vastaa hänelle syntymässä määriteltyä sukupuolta. Monet transsukupuoliset haluavat sukupuolen korjaamiseen liittyviä lääketieteellisiä hoitoja, mutta eivät kaikki. Transsukupuolisen henkilön sukupuoli-identiteetti voi olla esimerkiksi mies, nainen tai muunsukupuolinen. Keskeistä on, että ihmisellä on oikeus määritellä itse sukupuoli-identiteettinsä ja tulla kohdelluksi kunnioittavasti. Esimerkiksi transtaustaista ihmistä ei tule puhutella transsukupuolisena, ellei hän itse halua niin tehtävän. (1) 

Antirasismiin ja maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä 

Antirasismi 

Rasismin vastainen (ks. rasismi) (1)   

Antirasismi on aktiivista toimintaa, joka tähtää ennakkoluulojen tunnistamiseen itsessä sekä rasismin purkamista rakenteissa, poliittisessa toiminnassa, käytännöissä, lainsäädännössä ja asenteissa. Tavoitteena on vallan tasa-arvoisempi jakautuminen. (16) 

Kulttuuritietoisuus 

Kulttuuritietoisuudessa on kyse kulttuuri-käsitteen ymmärtämisestä ja siitä, miten se vaikuttaa ihmisen toimintatapoihin ja ajatteluun. Se on kykyä nähdä, miten oma kulttuuri näyttäytyy käytännössä. Kulttuuritietoinen osaa antaa esimerkkejä siitä, miten oma kulttuuri vaikuttaa hänen havaintoihinsa ja käyttäytymiseen. Se on kykyä tutkia kriittisesti omia ajattelu- ja toimintatapoja ja toimia siten, että valitsee tilanteeseen sopivan toimintatavan. (19) Kulttuuritietoisuus voi olla esimerkiksi sitä, että viranomainen osaa huomioida mm. viestinnässä ja asiakaskontaktissa kulttuurin vaikutuksen sekä asiakkaassa että itsessään. (17)  

Maahanmuuttaja  

Moninainen ryhmä, johon kuuluvat ovat lähtöisin monista eri maista ja kulttuuripiireistä, osa Suomea vastaavista ja osa taas Suomesta selvästi poikkeavista olosuhteista. (9)   

Maahanmuuttotaustainen nuori  

Alaikäinen nuori tai nuori aikuinen, jonka vanhemmista tai huoltajista vähintään toinen on syntynyt ulkomailla. Maahanmuuttotaustainen nuori voi olla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttaja (syntynyt itse ulkomailla) tai toisen sukupolven maahanmuuttaja (nuoren vanhemmista vähintään toinen on syntynyt ulkomailla). Huom. Käsite jättää ulkopuolelle Suomen vanhat etniset- ja kielivähemmistöt.  Käsitteitä käytetään tilastoinnissa, eivätkä ne välttämättä vastaa nuoren omaa kokemusta. (9)   

Rasismi 

Jonkun ihmisen tai ihmisryhmän arvottamista alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät esimerkiksi alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Rakentunut historiallisesti etenkin eugeniikan käsitteiden ja kolonialismin historian päälle. Rasismiin käsitteenä sisältyy oletus syrjivän ryhmän valta-asemasta suhteessa syrjittyyn ryhmään. (18)  

Rakenteellinen rasismi 

Lainsäädännön tai instituutioiden toiminnan synnyttämää rasismia. (9)  

Rodullistaminen 

Rodullistaminen tarkoittaa sitä, että ihmiseen liitetään esimerkiksi ihonvärin, uskonnon tai taustan takia tiettyjä oletuksia, stereotypioita ja ennakkoluuloja. (1)  

Valtaväestön nuori 

Syntyperäinen suomalainen, jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Huom. käsite sisältää valtakäsityksen. Vrt. kantaväestö, joka viittaa Suomen alkuperäiskansaan, saamelaisiin. (9) 

Lähteet

1. Laukkanen, A., Miettinen, S., Elonheimo, A-M., Ojala, H. & Saresma, T. (toim.). Feministisen pedagogiikan ABC — Opas ohjaajille ja opettajille. Vastapaino 2018. 

2. Syrjintä.fi. Mikä on syrjintää? https://www.syrjinta.fi/mika-on-syrjintaa-  Viitattu 8.6.2022 

3. UN Women Suomi (2021) Intersektionaalinen feminismi: Mitä sillä tarkoitetaan ja miksi se on tärkeää juuri nyt?. https://unwomen.fi/uutiset/intersektionaalinen-feminismi-mita-silla-tarkoitetaan-ja-miksi-se-on-tarkeaa-juuri-nyt/ Viitattu 8.6.2022 

4. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (2021) Intersektionaalisuus ja sukupuoli. https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/sukupuoli/intersektionaalisuus-ja-sukupuoli Viitattu 8.6.2022 

5. Yhdenvertaisuusvaltuutettu. Rasismi. https://syrjinta.fi/rasismi. Viitattu 8.6.2022 

6. Celia. Saavutettavuus. https://www.celia.fi/saavutettavuus/ Viitattu 8.6.2022 

7. Invalidiliitto. Esteettömyys. https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys Viitattu 8.6.2022 

8. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Eriarvoisuus. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus. Viitattu 6.5.2020 

9. Jahnukainen M., Kalalahti M. & Kivirauma, J. (toim.) (2019). Oma paikka haussa – maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus. Gaudeamus 2019. 

10. World of Management. Wom.fi. Tasa-arvosanastoa. http://wom.fi/tasa-arvotietoa/tasa-arvosanasto/#:~:text=Segregaatio%20tarkoittaa%20eriytymist%C3%A4%2C%20eriytt%C3%A4mist%C3%A4%20tai,%E2%80%9D%20ja%20%E2%80%9Dmiesten%20t%C3%B6iksi%E2%80%9D. Viitattu 8.6.2022 

11. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta. Mitä on tasa-arvo? https://tane.fi/tasa-arvo 8.6.2022 

12. Yhdenvertaisuus.fi. Mitä yhdenvertaisuudella tarkoitetaan? https://yhdenvertaisuus.fi/mita-on-yhdenvertaisuus Viitattu 8.6.2022 

13. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2022) Vammaispalvelujen käsikirja. Vammaisuus. https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunnassa/vammaisuus Viitattu 8.6.2022 

14. Seta. Sateenkaarisanasto. https://seta.fi/sateenkaaritieto/sateenkaarisanasto/#:~:text=Alla%20oleva%20sanasto%20kokoaa%20yhteen,sukupuolen%20ja%20seksuaalisen%20suuntautumisen%20moninaisuus. Viitattu 8.6.2022 

15. Opetushallitus. Sukupuolitietoinen opetus ja ohjaus. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/sukupuolitietoinen-opetus-ja-ohjaus Viitattu 8.6.2022 

16. Yhdenvertaisuus.fi. Rasismista vapaata Suomea luodaan nyt. https://yhdenvertaisuus.fi/olenantirasisti.fi Viitattu 8.6.2022 

17. Yhdenvertaisuus.fi. Rasismista vapaata Suomea luodaan nyt. https://yhdenvertaisuus.fi/olenantirasisti.fi Viitattu 8.6.2022 

18. Fem-R. Sanasto. http://www.fem-r.fi/sanasto/?fbclid=IwAR0WJzn2x11iBlHY0fAkF61F0R1cwklNJQ75e2Re2li7MU991TrrmLQ8xWs  Viitattu 8.6.2022 
19. Peda.net. (2018) Mitä on kulttuuritietoisuus? https://peda.net/kol/foorumi/m/mkk/t2kk/kulttuuritietoisuus/mok#:~:text=Kulttuuritietoinen%20henkil%C3%B6%20oppii%20n%C3%A4kem%C3%A4%C3%A4n%20oman,ett%C3%A4%20valitsee%20tilanteeseen%20sopivan%20toimintatavan.  Viitattu 8.6.2022