2. Aikaisemmat kehittämishankkeet – näin hankekartoitus tehtiin

Olemme Potentiaalissa aloittaneet ohjauksen sukupuoli- ja kulttuuritietoisten menetelmien kehittämistyön tarkastamalla, mitä aikaisemmissa ohjaukseen, segregaatioon ja tasa-arvoon kytkeytyvissä kehittämishankkeissa on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Tarkemmat kysymykset, joihin hankkeita tarkastelemalla haettiin vastauksia, olivat:

  • Miten hankkeissa on lähestytty sukupuoli- ja kulttuuritietoisuuteen liittyviä kysymyksiä?
  • Minkälaisia toimintamalleja sukupuoli- ja kulttuuritietoisen ohjauksen tueksi on kehitetty?
  • Minkälaisia haasteita ja kehittämistä vaativia kohtia aikaisemmissa hankkeissa on paikannettavissa?

Tarkasteluun valikoitui 27 vuosina 2008-2019 käynnissä ollutta hanketta. Jaottelimme hankkeet neljään pääkategoriaan teemattisien aihealueiden mukaan. Ensimmäisen kategorian nimesimme opettajien ja ohjaajien koulutuksen kehittämisen hankkeiksi (4). Toinen sai nimekseen ammatillinen koulutus ja siirtymät (6) ja kolmas yksilöitä tukevat hankkeet (12). Neljäs kategoria muodostui hankkeista, joissa kehitettiin ohjausta työllisyyspalveluissa (5). 

Analyysin pohjalta aikaisemmista kehittämishankkeista oli paikannettavissa mielenkiintoisia asioita sukupuoli- ja kulttuuritietoiseen ohjaukseen liittyen. Esimerkiksi meitä hämmästytti se, että toisen asteen koulutussiirtymien sujuvoittamishankkeissa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät näkökohdat eivät ole olleet juurikaan esillä. Monissa hankkeissa saatettiin myös ennemminkin vahvistaa kuin purkaa stereotypioita.

Hankkeita mä metsästän

Aikaisempien hankkeiden etsimisessä hyödynsimme omia verkostojamme, internetin hakutoimintoja sekä kirjallisuutta. Osa tarkasteluun valituista hankkeista oli toteutettu hanketoimijoiden omissa organisaatioissa. Hankkeita löytyi myös Googlen avulla suorittamalla hakuja ohjauksen kehittämiseen tai tasa-arvoon sekä yhdenvertaisuuteen liittyvillä hakusanoilla.

Hankkeita on kerätty kumuloituvasti: löydettyämme yhden hankkeen verkkosivut tai raportin, saattoi näistä lähteistä poimia muita relevantteja hankkeita. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Tasa-arvotiedon keskuksen hankelistaus on ollut myös käytössä, joskin listaus kattaa vain aina kullakin hetkellä käynnissä olevat hankkeet, eli päättyneitä hankkeita listasta ei löydy.

Olemme pyrkineet tavoittamaan kaikki aihealueen kannalta oleelliset hankkeet, mutta on hyvin mahdollista, että katseemme ulkopuolelle on jäänyt hyvinkin merkittäviä hankkeita. Hankkeiden etsimisestä teki haastavaa se, ettei kehittämishankkeiden hakuun ole olemassa tietokantoja, joista voisi tehdä hakuja systemaattisen kirjallisuuskatsauksen lainalaisuuksin. Lisäksi usean päättyneen hankkeen verkkosivut tai muut materiaalit eivät ole enää saatavilla verkossa. Aikaisemmista hankkeista löytyi siis tietoa ja dokumentaatiota hyvin vaihtelevasti. 

Hankkeiden perustiedot

Keräsimme löytämämme hankkeet Excel-taulukkoon ja kirjasimme taulukkoon hankkeiden perustiedot (kuten toteuttajan, keston, rahoituksen) sekä hankkeiden tarkoituksen, toimintaympäristöt, kohderyhmät, menetelmät ja päätulokset, havaitut ongelmat ja tuotokset sekä tiedot mahdollisesta arvioinnista. Näiden tietojen pohjalta rajasimme tarkemman tarkastelun ulkopuolelle hankkeet, joissa ei ollut kyse ohjauksen kehittämisestä, segregaatiosta ja tasa-arvosta. Ulos rajattuja hankkeita oli muutamia: osassa kohdeympäristönä oli varhaiskasvatus, osassa Ohjaamojen monialaisen yhteistyön kehittäminen. Samalla, kun kirjasimme ylös tietoa hankkeista, kirjasimme myös havaintomme erilaisista oppaista, malleista, käytännöistä ja menetelmistä, joiden ajattelimme olevan hyödyllisiä tulevassa kehittämistyössämme.

Alla olevassa kuvassa on esitetty tarkasteluun valitut hankkeet aikajanalla (suluissa hankkeiden loppumisvuosi). Vuonna 2008 on alkanut useita hankkeita, mikä liittyy ensisijaisesti Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaan, valtakunnalliseen Valtava-koordinaatiohankkeeseen, jonka osahankkeita olemme tarkastelleet erikseen. Eniten hankkeita on alkanut aivan viime vuosina: vuosina 2016 ja 2018 polkaistiin kumpanakin käyntiin 6 hanketta.

Kaikkiaan hankkeita on toteutettu joko Euroopan sosiaalirahaston, opetus- ja kulttuuriministeriön tai opetushallituksen taloudellisella tuella. Käytännössä hankkeiden työtä on tehty yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, aikuis- ja ammattioppilaitoksissa, TE-toimistoissa, kaupunkien ja kuntien hallinnoissa, ministeriöissä sekä koulutuksen ja tasa-arvon kysymyksiin perehtyneissä yrityksissä ja järjestöissä. Usealla hankkeella oli enemmän kuin kaksi toteuttajaa.   

Aiemmin käynnissä olleita hankkeita.

Kuva1. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tasa-arvoon liittyviä hankkeita on ollut käynnissä useita. Suluissa on hankkeen loppumisvuosi

Analyysitapa

Keräämämme taulukon pohjalta aloimme suorittamaan analyysia seuraavien kysymysten avulla: mitä hankkeissa on tehty, kenelle hanke on suunnattu, mitä hankkeella on haluttu saavuttaa, mitä havaintoja hankkeessa on tehty, onko tehty konkreettisia tuotoksia, esimerkiksi opasta tai harjoituksia ja onko hanketta arvioitu? Heti analyysiin alkuvaiheessa kävi selväksi, että taulukkoon keräämämme tiedot olivat riittämättömiä vastausten saamiseksi, joten päädyimme palaamaan hankkeiden verkkosivuille ja muihin materiaaleihin tarkempaa analyysia varten. Analyysia suoritimme kirjoittamalla ylös havaintojamme, keskustelemalle niistä ja tekemällä tulkintoja materiaaleista. Hankkeiden materiaaleihin täytyi palata useaan otteeseen, jotta saimme käsityksen siitä, mitä hankkeissa olikaan tehty. Kaikkien hankkeiden kohdalla kokonaiskäsitystä ei ole mahdollista rakentaa, sillä joidenkin hankkeiden materiaalit ja dokumentaatio tehdystä työstä ovat aikapäiviä sitten kadonneet bittiavaruuteen.

Olemme tiivistäneet lukijalle hankkeiden keskeisimpiä tietoja tähän taulukkoon .

Seuraavassa kirjoituksessa käsittelemme sitä, miten eri hankkeissa on lähestytty sukupuoleen ja kulttuuritaustaan liittyviä kysymyksiä.

Tutkija Jenni Lahtinen, VTM, tohtorikoulutettava, Nuorisotutkimusverkosto, Helsingin yliopisto

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Nuorisotutkimusverkostossa Potentiaali-hankkeessa, jossa kehitetään sukupuoli- ja kulttuuritietoisen ohjauksen toimintamallia opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Lisäksi Lahtinen on tohtoriopiskelija Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden tohtoriohjelmassa. Hänen väitöstutkimuksensa aihe on ammattiin opiskelevien nuorten ystävyydet ja yhteisöt.

2 Replies to “2. Aikaisemmat kehittämishankkeet – näin hankekartoitus tehtiin”

Comments are closed.