3. Sukupuoleen ja kulttuuritaustaan liitettyjen ennakkokäsitysten kriittinen tarkastelu jakaa aiempia kehittämishankkeita

Edellisessä kirjoituksessa kerroin hankekartoituksen toteuttamisesta. Tässä kirjoituksessa syvennyn tarkastelemaan sitä, miten hankkeissa on lähestytty sukupuoleen ja kulttuuritaustaan liittyviä kysymyksiä.

Miten sukupuolta ja kulttuuritaustaa on lähestytty hankkeissa?

Sukupuoleen ja kulttuuritaustaan liitettyjen käsitysten ja oletusten tarkastelu on vaihtelevalla tavalla esillä hankkeissa. Ennakko-oletuksia on käsitelty ja analysoitu kriittisimmin hankkeissa, joihin on sisältynyt kehittämisen ohella myös tutkimusta. Nämä hankkeet[1] olivat toteutettu yliopistoissa ja niissä oli kehitetty opettajan ja ohjaajien koulutusta. Ammattikorkeakouluissa toteutetuissa opettajien ja ohjaajien koulutuksen hankkeissa[2] sukupuoleen ja kulttuuritaustaan liittyvien kysymysten voidaan katsoa sisältyvän ainakin jossain määrin hankkeiden teemojen, osallisuuden ja saavutettavuuden näkökulmiin. Kuitenkin hankkeiden materiaalien perusteella vaikuttaa siltä, että sukupuoleen ja kulttuuritaustaan liittyvien oletusten ja ennakkokäsitysten pohdinta jää tekemättä, eikä hankkeissa pohdita sitä, miten koulutustausta, sukupuoli tai jotkin muut ominaisuudet vaikuttavat yksilöiden valintoihin ja mahdollisuuksiin.

Ammatillisen koulutuksen kentälle keskittyneet hankkeet voidaan jakaa hankkeisiin, joissa on pyritty tehostamaan koulutuksen suoritusastetta sekä toisaalta hankkeisiin, joissa on pyritty lisäämään koulutustoimijoiden tietoa tasa-arvosta ja yhdenvertaisuuden teemoista. On merkille pantavaa, että valtakunnallisissa koulutuksen läpäisyasteen tehostamishankkeissa[3] sukupuoleen tai kulttuuritaustaan liittyvät kysymykset eivät vaikuta olleen pohdinnan eikä kehittämistoimien kohteina, vaikka hankkeissa on tiedostettu, että koulutusalojen “ainokaisilla” on suurempi riski keskeyttää koulutus kuin muilla.

Kuva: Gratisography

Sen sijaan ammatillisen koulutuksen kentälle sijoittuvat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemojen koulutushankkeet[4] oletetustikin käsittelevät ja problematisoivat sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja jossain määrin myös muihin ominaisuuksiin liittyviä uskomuksia ja normeja. Vaikuttaakin siltä, että toisen asteen koulutussiirtymiä on sujuvoitettu omissa hankkeissaan ja tasa-arvo- sekä yhdenvertaisuusteemoja huomioitu omissa hankkeissaan, eikä ajallista yhtymäkohtaa tai vuoropuhelua näiden välillä näytä juurikaan olevan.

Työllisyyspalveluiden ohjauksen kehittämishankkeissa on lähtökohtaisesti pyritty olemaan tietoisia[5]  sukupuolen merkityksestä tai muutoin valtavirtaistamaan sukupuolinäkökulman huomioimista[6]. Myös maahanmuuttotaustan ja etnisyyden merkityksiin ohjauksessa on kiinnitetty huomiota[7]. Työllisyyspalvelujen ohjauksen alle lukeutuvien hankkeiden materiaalien saatavuudessa on suuria ongelmia, mutta niiden tietojen perusteella, jotka onnistuimme saamaan käsiimme, näyttää siltä, että sukupuoli- ja kulttuurinäkökulmien huomioiminen on pelkistynyt tiedon jakamiseen ohjaustoimijoille. Yhdessä hankkeessa on pyritty tulemaan tietoisiksi toimintaa ohjaavista taustaoletuksista, mutta muiden hankkeiden osalta emme pysty arvioimaan, miten sukupuoleen tai kulttuuriin liitettyjä normistoja on tiedonannoissa käsitelty.     

Yksilöitä tukevien hankkeiden tavoitteet keskittyvät pitkälti sukupuolen mukaisen segregaation purkamiseen tukemalla joko miehiä[8] tai naisia[9] sukupuolelleen epätyypillisiin[10] koulutus- ja uraratkaisuihin. Vaikka hankkeissa pyritään avartamaan yksilöiden mahdollisuushorisontteja tiedon, tuen ja sukupuolittuneiden toimintamallien näkyväksi tekemisen kautta, hankkeet näyttävät problematisoivan sukupuolta koskevia käsityksiä vain vähän. Sukupuolikategorioiden ja niihin liittyvien oletusten itsestäänselvyys näkyy hankkeissa muun muassa pedagogiikkaa ja alojen mainontaa käsittelevissä teksteissä. Hankkeissa nähdään yleisesti tietynlaisten pedagogisten ratkaisujen tai muiden käytäntöjen soveltuvan paremmin joko mies- tai naissukupuolelle. Tämä on johtanut hankkeissa muun muassa siihen, että alojen markkinointia ja opetuksen käytäntöjä on kehitetty sen mukaiseksi, että niiden oletetaan vetoavan tuen kohteena olevaan sukupuoleen. Esimerkiksi hoiva-alojen mainostamisessa miehille sopivana alana on pyritty vetoamaan alalla käytössä olevaan teknologiaan ja laitteiden ominaisuuksiin. Tällaiset sukupuolierityset ratkaisut ovat toki innovatiivisia ja voivat avartaa alan näkymiä kelle tahansa, mutta vaarana on, että ratkaisuilla päädytään ylläpitämään ja vahvistamaan stereotyyppisiä käsityksiä sukupuolten ominaisuuksista.

Yhteenveto

Sukupuoleen ja kulttuuritaustaan liittyvien kysymysten käsittely jakaa hankkeita ja on parhaimmillaan esillä niissä hankkeissa, joihin on sisältynyt myös tutkimusta. Kun sukupuoleen ja kulttuuritaustaan liittyvät ennakkokäsitykset jätetään purkamatta, on vaarana, että päädytään ylläpitämään ja vahvistamaan stereotyyppisiä sukupuolirooleja. Sukupuoli- ja kulttuuritietoinen tarkastelu tulisikin ottaa läpileikkaavaksi teemaksi kaikkeen hanketyöskentelyyn.


[1] TASUKO; SetSTOP

[2] Toimintaa ja kohtaamisia; OHO

[3] Läpäisyn tehostamisohjelma, Zoomi, NOPSA

[4] Tasa-arvoa ja reformia; Ammattikoulujen sukupuolinormit remonttiin; SEGLI

[5] Balanssi-Balans; Ruuti

[6] Petra; ViVa

[7] OSMO

[8] Voimaa hoivaan II; Lapin Letka; Miesvrirtaa sosiaali- ja terveysaloille; Auta miestä mäessä; MATTI-miesten matkat työhön; CONNEXT

[9] Virina; TASSU; Sinä osaat!; LUNO; NASEVA; Gamechangers

[10] Määrittelemme koulutus- tai ammattialan epätyypilliseksi silloin, kun alan opiskelijoista tai työntekijöistä yli 80 % edustaa eri sukupuolta kuin kyseessä olevan henkilön sukupuoli on.

3 Replies to “3. Sukupuoleen ja kulttuuritaustaan liitettyjen ennakkokäsitysten kriittinen tarkastelu jakaa aiempia kehittämishankkeita”

Comments are closed.