4. Stereotypioita purkava ohjaus vaatii ymmärrystä siitä, miten nuoret tekevät koulutusvalintojaan

Kun tavoitteena on kehittää ohjauksen sukupuoli- ja kulttuuritietoisuutta, täytyy ymmärtää, miten nuorten koulutusvalintojen prosessit muodostuvat. Yksilöiden urapolkujen muotoutumisen taustatekijänä nähdään usein yksilöllinen kiinnostus tiettyyn ammattiin, tehtävään tai laajempaan asiayhteyteen ja sitä kautta ”oman jutun” etsintä. Myös opinto- ja uraohjauksen käytännöt perustuvat pitkälti yksilöllisten vahvuuksien ja kiinnostusten löytämiseen.

Edellisessä kirjoituksessa käsiteltiin sitä, kuinka sukupuoleen ja kulttuuritaustaan liittyvien kysymysten kriittinen tarkastelu jakaa aikaisempia kehittämishankkeita. Kun hankkeissa jätetään sukupuoleen liittyvät taustaoletukset purkamatta, ollaan vaarassa vahvistaa kapeita sukupuolirooleja ja näkemystä kahdesta toisilleen vastakkaisen sukupuolen luonnollistetuista eroista. Näkemys naisista ja miehistä olemuksellisesti erilaisina kategorisoi yksilöt kahteen ryhmään ainoastaan biologisen sukupuolen perusteella, jolloin samalla ummistetaan silmät sukupuolikategorioiden sisäisiltä moninaisuuksilta sekä sukupuolen moninaisuudelta.[i] Myös kiinnostusten ja koulutusvalintojen syntymiseen vaikuttavat kulttuuriset ja rakenteelliset prosessit jäävät tällöin tarkastelun ulkopuolelle.[ii] Sen sijaan, että sukupuoli, kulttuuritausta tai jokin muu ominaisuus nostetaan kaiken selittäväksi supermuuttujaksi, tulisi koulutusvalintojen prosessit asettaa hienovaraisen tarkastelun kohteeksi, jossa otetaan huomioon luonnollisilta ja normaaleilta vaikuttavat kategoriat ja suunnataan katse yhteisön oletuksiin ja valintoja määrittäviin rakenteellisiin reunaehtoihin.

Image by Gerd Altmann from Pixabay

Purkutalkoot-hankkeen tutkimusryhmä on osallistunut segregaatiosta käytyyn keskusteluun tuottamalla tietoa siitä, miten nuoret tekevät koulutusvalintojaan. Tutkimustyön pohjalta hankkeessa esitetään koulutusvalintojen sosialisaatiomaisemien kontekstimalliksi nimetty selitysmalli[iii]. Mallin mukaan sukupuolittuneet koulutusvalinnat, jotka ennen pitkää johtavat eriytyneisiin työmarkkinoihin[iv], syntyvät moninaisten, yksilöiden elämänhistoriaan sidottujen kokemusten ja niille annettujen merkitysten vuorovaikutuksessa. Nuorten koulutus- ja urapolkujen valintapäätöksiin vaikuttavat yksilölliset elämäntilanteiden kokonaisuudet, joissa merkityksellisiä ovat niin perhe, opettajat, kaverit, harrastukset, mainonta ja markkinointi sekä laajemmin yhteiskunnan paikalliset ja globaalit kulttuurit[1]. Valintojen sukupuolittumista tapahtuu muun muassa siksi, että ammattialojen vetovoimaisuus kytkeytyy käsityksiin ammatin edellyttämistä kyvyistä, valmiuksista ja taidoista, jotka liitetään puolestaan varsin kyseenalaistamattomasti stereotyyppisesti feminiinisiksi tai maskuliinisiksi miellettyihin ominaisuuksiin.

Ohjausta kehitettäessä on tärkeää nähdä koulutusvalintojen ylläkuvattu prosessimaisuus, sillä sitä kautta pystytään tarttumaan usein hyvin henkilökohtaisiksi koettuihin kokemuksiin ja mahdollisesti vaikuttamaan niille annettuihin merkityksiin. Ei riitä, että pyrimme löytämään ohjattavan vahvuudet ja syvimmät kiinnostuksen kohteet, vaan meidän tulee myös ymmärtää kiinnostusten syntymisen ja ”oman jutun” artikuloinnin aikaan ja paikkaan sidotut merkitykset sekä tunnistaa valintoihin vaikuttavat koulutus- ja työmarkkinoiden rakenteet.

Kirjallisuus ja lähteet


[1] Koulutusvalintoihin vaikuttavia paikallisia ja globaaleja kulttuureja ovat esimerkiksi maskuliinisuuteen ja feminiinisyyteen liittyvät puhetavat. Nämä voivat vaihdella paljonkin alueittain. Tietyt puhetavat saattavat esimerkiksi sallia miehille tietynlaista sukupuolen representaatiota ja naisille toisenlaista.


[i] Lunabba, Harry (2018) Laadullisen tutkimuksen näkökulmia poikien koulu- ja hyvinvointikeskusteluun. Teoksessa Antti Kivijärvi, Tuija Huuki & Harry Lunabba (toim.) Poikatutkimus. Tampere: Vastapaino.; Lahelma, Elina (2009) Tytöt, pojat ja kysymys koulumenestyksestä. Teoksessa Hanna Ojala, Tarja Palmu & Jaan Saarinen (toim.) Sukupuoli ja toimijuus koulutuksessa. Tampere: Vastapaino.

[ii] Lahtinen, Jenni & Vieno, Atte (2019) Mitä segregaatiosta ja sukupuolittuneista ammattikäsityksistä tiedetään – katsaus kirjallisuuteen. Teoksessa J. Lahtinen (toim.) “Mikä ois mun juttu – Nuorten koulutusvalinnat sosialisaatiomaisemien kehyksissä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:68, 19-30.

[iii] Hoikkala, Tommi (2019) Mikä työntää pois, mikä vetää puoleensa? Epätyypillisiä valintoja teneet nuoret ammatillisessa koulutuksessa. Teoksessa J. Lahtinen (toim.) “Mikä ois mun juttu – Nuorten koulutusvalinnat sosialisaatiomaisemien kehyksissä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:68, 96-129.

[iv] Smyth, Emer (2005) Gender Differentiation in Early Labour Market Integration across Europe. European Societies 7(3), 451–479.